Sukuseura 2011

Virkin suku

WIRKI-nimi ilmestyy ensimmäisen kerran esille 1364 Valkjärvellä, kartalle nimi ilmestyi 1500-luvulla.

 

Virkkiä- eli virkkoa- eli sanoa-verbi löytyy useasti myös Kalevalasta ( neljäskymmenes runo):

 Vaka vanha Väinämöinen tuossa tuon sanoiksi virkki: 
"Ei ole teissä puolta miestä, ei urosta kolmannesta! 
Kun konsa tulevi tarve, miehen mieltä vaaitahan, 
silloin mieli melkeässä, kaikki toimi toisialla
."

  


 

VIRKKIEN VAIHEISTA

Tuula Nieminen / Virkkien jalanjäljillä

Tehdessäni Virkkien kotisivua mietin, mitä sakkia Virkit oikeastaan ovat. Luonnollisesti Virkki on sukunimi, perhe ja suku, mutta mitä sitten? Sukuuni en juurikaan ollut tutustunut paria poikkeusta lukuun ottamatta. Kotona isäni ärsytti meitä lapsia toistelemalla opetusmielessä vanhoja karjalaisia sananlaskuja. Mieleen jäi myös lystikkäitä nimiä, kuten Romun Matti ja Pölläkkälä. 

Kun tein Vuoksela-matrikkelia ja luin Vuoksela-kirjojen tekstejä, alkoi paljastua erilaisia sukuja ja yksilöitä. Kävi ilmi, että esi-isämme on jäljitetty Joutsenoon tai Joutsaan, jossa 1500-luvulla eräs Virkki oli Ruotsin kuninkaan veronkantajana. Myöhemmin Virkkejä ratsasti Ruotsi-Suomen kuninkaan sodissa Puolassa ja Baltiassa. Ja ratsumiehiä useat Kannaksen Virkit myöhemminkin olivat, kuten myös maanviljelijöitä. He tekivät kiesejä ja myivät sikoja Pietariin. Eräs Emil Virkki, oli myös kuvataiteilija ja säveltäjä. Koivistolla Virkit tekivät veneitä. Vuokselassa oli Virkkilän kylä ja Virkin rälssitila. Maakirjoissa vanhin merkintä lienee vuodelta 1581. Rälssin velvoitteena oli varustaa mies ja hevonen Ruotsin kuninkaan armeijaan.

Joka sukuun sekoittuu vuosisatojen aikana erilaisia tyyppejä. Lähdetäänkö tutkimaan, mistä tulemme ja mitä olemme?

 Alla oleva sukutaulu on kunniapuheenjohtaja Lauri Virkin laatima. Sukupuun pohjana on professori Aulis Ojan tutkimus Wirckin rälssitilan historiasta. Tila sijaitsi Vuoksen rannalla Päiväkiven kylässä. Ensimmäiset asiakirjat tilasta ovat vuodelta 1581. Alkuperäinen tutkimus on täydentynyt sukupuuksi Erkki Virkin, Lauri Virkin ja Niilo Virkin selvitysten pohjalta.
(Päiväkiven kylä kuului 1914-1944 Vuokselan kuntaan. Vuosina 1700-1914 se kuului Valkjärveen ja ennen vuotta 1700 Muolaan pitäjään.)
 

Virkin Sukutaulu (Lauri Virkki)

 

Erkki Virkki kirjoittaa 1992 tiedotteessa: "Virkit eivät muodosta yhtenäistä sukua. Kantaisien mukaan sukuja on viisi. Yhteyttä toisiinsa ei ole löydetty, vaikka se saattaa olla mahdollista. Suvut, tai oikeastaan voisi puhua sukuhaaroista, jakaantuvat pitäjien, kylien ja/tai talojen mukaan." 

Sukutaulun alla on linkkejä eri paikkakuntien ja talojen Virkeistä kertoviin artikkeleihin ja tarinoihin. 

Jos Sinulla on artikkeleita tai pieniä muisteluksia Virkeistä, laita tulemaan kotisivujen ylläpitäjälle Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Mielenkiintoista tietoa sukututkimuksesta löydät  Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.

Sukututkimuksesta, sukuseuroista ja Suomen historiasta kiinnostuneille hyvä linkki on sukuni.fi, Kalevi Hyytiän sivut, joilla on tietoa Karjalan alueelta peräisin olevista suvuista.

Seppo Rapon tekemiltä sivuilta löydät erilaista  Karjala-aineistoa, kuten keskustelua, sanakirjan, kuvastoa ja karttoja.